Katsoa saa, mutta ei koskea.

Viisi kuukautta: 
Hyvä fiilis. Saksalainen vasta lähti. Miehet ei jaksa kiinnostaa.
Neljä kuukautta:
 Uuh! Ihana poika saapuu kuvioihin. Treffeillä mr. Tatskan kanssa, haaveilua ja unelmointia. Mitä jos...?
Kolme kuukautta:
 Helvettiin tollaset miehet ja niiden heiluvat kropan jatkeet! Nyt vaan töitä, töitä ja töitä. Rahalla pääsee sitten itsenäisenä naisena menemään minne haluaa!
Kaksi kuukautta:
Vituttaa työt.
Kuukausi jäljellä 11.12:
Työt melkein ohi ja jalat liikkuu levottomina.
Ensinnäkin lähden maasta kuukauden päästä paikkaan missä en ole koskaan ollut, jossa en tunne ketään ja jonne lähden suunnittelematta melkempä yhtiskäs mitään.
Toiseksi, no viisi kuukautta nyt vaan on tooodella pitkä aika, jos tiedät mitä tarkoitan.

Sen jälkeen kun heräsin mun työkoomasta, niin tajusin että onhan täällä suomessakin aikas kivoja poitsuja. Mutta ei, ei se voi mennä nyt niin että täällä rakastuisin ja se vaikuttais taas mun maailmanvallotus sunnitelmiin!
Päätin että näin ei käy ja laitoin henkisen mies-sensuuri päälle:
Katsoa saa, mutta ei koskea. Ja jos koskee niin pitää huolen siitä, että tulevaisuudessa se mies noudattaa tarkoin tuota ensimmäistä sääntöä.

Joten päätin että huoleton flirttailu on joulukuun harrastukseni. Hankin jopa facebookkin oman toyboyn. Tutustuin tähän herra Nurkkaan viime viikolla. Kaverin kaveri, komea ja hauska. Perfeckt! Molemmat tietää että vapaa flirttailu ja pikkutuhmuus on ok. Näin molempien arki piristyy niin pienellä ja yksinkertaisella asialla!

Näillä eväillä on ihana lähteä viimeisten viikkojen lähtölaskentaan ennen lentämistä pois pois pois! Sitten voin avata silmäni ja nähdä vedet täynnä uusia kaloja ilman inhottavaa mies-sensuuria.

Flirttaile sinäkin, se kannattaa!

Sydän auki.

Kaunis ja onnellinen pari rakastaa toisiaan. On rahaa ja rakkautta. On toteutettu omia haaveita, hankittu hyväksytty ura ja lavasteet idylliseen perhe-elämään.
Mitä sitten?

Elämä kolkuttaa ovelle ja tuo tullessaan heikkoutta ja sairautta. Pariskunta etääntyy. Vaaka notkahtaa epätasapainoon. Toisen täytyy ymmärtää enemmän, olla enemmän ja uskoa hyvään ahkerammin. Hän ei tiedä mitä tehdä ja miten edetä, mihin voi tälläinen elämä enään johtaa?

Hän tutustuu ja rakastuu toiseen. Hän näkee tulevan ja löytää taas tasapainoa elämän ja puolison välillä. Idylli rikkoontui mutta mitä sitten, mitä ne muut ymmärtävät? Hän näkee rakkauden ympärillään ja vahvistuu siitä.

Kunnes yhtenä päivänä hänestä tulee heikko. Hänestä löydetään virhe, joka kasvaa avoimen sydämen päällä. Se on juurtunut, tunkenut juurensa syvälle vereen. Sillä on peni nimi, mutta ääneen lausuttuna se saa elämän sijoiltaan.
Virhe pitää leikata pois, jotta sydän saisi jatkaa rytmiään.

Hänellä on puoliso, rakastaja ja monia veressä yhdistyviä rakkauksia ympärillään.
Hän ottaa askelen kohti, mutta muistaa että tässä on ensimmäistä kertaa pelkästään kyse hänestä. Häestä ja hänen sydämestään.
Hänen on mentävä itseensä, katsottava virhettä silmästä silmään ja annettava sille anteeksi. Hänen on pidettävä sydämensä auki, niin kauan kunnes virhe on luovuttanut ja kadonnut kokonaan.