Nyt puhutaan seksistä!

Mitä me oikein pelätään!
Me käytetään liiaa aikaan miettimiseen, pelkäämiseen ja arasteluun. Meidän pitäis antaa mielen täyttyä mielihyvällä, fantasioilla ja häpeämättömyydella. Puhua kaikesta mikä tuntuu hyvältä ja mikä saa pään sekasin. Ostaa leluja, stay-up sukkahousut ja ajatella että kerran vaan eletään.
Meidän pitää rakastella, harrastaa seksiä ja panna niin että naapurissa pelätään tulleen maanjäristys!

Tänään tajusin, että itse oon pelänny seksiä jo liian kauan. Luulin olevani suht rohkea ihminen, mutta eilen huomasin suuren heikkouden itsessäni.

Ensimmäinen kerta on harvoin hyvä. Mä koin sen sellasella tavalla, jota kenenkään ei pitäis kokea. Olin kahdeksantoista ja halusin säästää itteni jollekkin erityiselle, mutta toisin kävi;
Olin liian humalassa, sammuin ja poika käytti hyödykseen tän tilanteen. Heräsin valtavaan kipuun, ympärillä nauraviin ihmisiin ja yläpuolellani läähättävään tuntemattomaan poikaan.
Liian kauan pidin tuota tapahtunutta vitsinä. Nauroin, että haha olipas tyhmä juttu ja hölmö tyyppi.
Tuosta noin vuosi eteenpäin halusin harrastaa seksiä yhden ihanan pojan kanssa. Ajattelin, että nyt on se mun oikea eka kerta. Mutta silloin huomasin, kuinka vakava se ihan eka kerta oli ollut. Sain kesken kaiken todella pahan paniikkikohtauksen, tunsin suurta ahdistusta ja hirveää vastenmielisyyttä pojan kosketusta kohtaan.
Vielä tuonkin jälkeen otin asian liian kevyesti. Pelkäsin tunnustaa, että mua on satutettu ja mun pitää päästä siitä yli. Tuo sama ahdistuskohatus tapahtui pari kertaa uudelleen. Jokaisen pojan kanssa jonka kanssa olin.
Kunnes viime vuoden kesänä tapasin saksalaisen. Hänen kanssaan tajusin vihdoin mitä mulle oli oikein tapahtunut ja pystyin vihdoin puhumaan asiasta. Opin kuuntelemaan itseäni ja luottamaan poikaan joka koski muhun. Huomasin että seksi voi olla myös kivaa! Paniikkikohtaukset katosivat ja en enään pelänny. Luulin päässeeni traumasta yli ja vihdoin jättäneeni teini minäni sinne muistoihin.

Seksi The Kidin kanssa on toiminiut tähän saakka mielettömän ihanasti.
Ei ahdistusta, uusia tuntemuksia ja hellyyttä.
Eilen Kid oli mun luona yötä.  Mukavan esileikin jälkeen ryhdyttiin tositoimiin. Aluksi kaikki meni kuten normaalisti ja kivaa oli, kunnes muhun iski tuttu tunne. Yritin taistella paniikkia vastaan ja vaan uppotua ihanan miehen kosketuksiin, mutta kun ahdistus kerran iskee niin sitä on vaikeaa estää. Olin tosi sekava ja en halunnut Kidin koskevan muhun. Se raukka oli todella huolestunut ja yritti kysellä tekikö se jotain väärää. Aamulla selitin kaiken, mutta samalla tajusin että en itekkään ihan tajua miks kohatus tuli... ja näin pitkän ajan jälkeen.

Tänään oon viettänyt vapaapäivää ja katsellut uusia tv-sarjoja. Törmäsin sellaseen kuin Sicret diary of a call girl. Se kuvaa rehellisesti nykypäivän huoran elämää ja kyseenalastaa meidän tapaa ajatella seksiä. Mua viehätti tuossa sarjassa se, miten päähahmo on niin rohkea ja avoin seksin suhteen. Tunnustaa nauttivansa siitä ja haluaa ottaa siitä kaiken irti.
 Ja silloin myös tajusin mikä mua junnaa paikallaan. Pelko.

Mun pitää todella ymmärtää ja kohdata se mitä mulle tapahtu kahdeksantoistavuotiaana. Mun pitää olla avoin siitä itselleni ja mun kumppanille. Ottaa asiat rauhassa ja askel kerralla, mutta mun on myös opittava olemaan rohkeempi. Ja uskon että tämä ei päde pelkästään muhun, vaan meihin kaikkiin. Meidän pitää kohdata se mitä me ollaan ja meidän pitää oppia olla häpeemättä.
 Meidän jokasen halut ja mieliteot on erilaisia, mutta meidän pitää hyväksyä ne ja oppia puhumaan niistä.

Mä en halua enään ikinä antaa sille ahdistukselle tuollasta valtaa. En halua että mä tai Kid joudutaan pelkäämään joka kerta kun sänkyyn päästään, että millon alan panikoimaan.
Ei,
musta tulee rohkeampi.
Seksi on upea asia. Meidän täytyy kunnioittaa sitä ja antaa sille aikaa.
Tästä päivästä lähtien en enään pelkää, odotan että The Kid tulee töistä ja annan palaa.