Viime lauantaina halasin, lemmin ja suutelin sua viimeisen kerran.
Erottiin, minä lähdin pohjoiseen ja sinä etelään. Lähdit takaisin emämaahasi Saksaan.
Viisi kuukautta sitten tulit vauhdilla mun elämään. Tutustuttiin, ihastuttiin ja kuksittiin.
Pian olitkin arkea ja yhtä nopeasti kun tulit, olit poissa. Aluksi näin sut kokonaan ja kokoajan. Parin kuukauden jälkeen aloit loitontua.
Juuri ennen kuin lähdit, me löydettiin toisemme uudestaan. Löysin sen, minkä olin kadottanut liian nopeasti. Pyysin anteeksi ja sanoit ettei ole mitää anteeksi pyydettävää. Se mitä tapahtui nyt oli tärkeintä. Ymmärsit ja ymmärsin miksi olin sanonut pahasti ja miksi oltiin loittoonnuttu. Juteltiin kaikki asiat läpi, niin kuin sillon kun oltiin vasta tavattu; vapautuneesti ilman rajoja ja ruutineja.
Alotettiin alusta ja lopetettiin siihen.
Nyt on jo hieman ikävä. Vielä me nähdään. En tiedä milloin ja missä,
mutta aina ja ikuisesti tuut olemaan se mun friend... with benefits.
Puss
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti