Näin eilen Lakupojan. Viime tiistaina se pyysi muo ulos ja mä vastasin myöteisesti.
Eilen laitoin itseni kauniiksi, valitsin mekon joka on seksikäs, mutta samaanaikaan casual. Menin baaritiskille, tilasin vahvan blackrussianin ja odotin deittiäni saapuvaksi.
Me istuttiin alas ja tilattiin juustotarjotin, sekä pari lasia viskiä. Katsoin miestä, hymyilin ja olin kiinnostunut kaikesta mistä hän kertoin. Huomasin että Lakupoika on kiva, söpö ja ylikiltti.
Ilta jatkuin toisilla, kolmansilla ja neljänsillä kaljoilla.
Tultiin todella hvyin juttuun ja kaikki oli jotenkin niin mukavaa, lukuunottamatta sitä puolta illasta, kun sanoin että ehkä on parempi jos ollaan kavereita
ja että en tunne tässä nyt oikeen mitään muuta
ja kerroin että mulla on tunteita Hymyä kohtaan
ja kun se sanoi että se on ok jos ollaan kavereita
ja kun se kuitenkin pussas mua
ja mä pussasin takas
ja kun sovittiin että ei pussausta enempää
ja kun se saatto mut kotiin
ja lähetti mulle viestin jälkikäteen
ja kertoi kuinka paljon se ihastu muhun tänä iltana
ja miten hän tunsi että meidän välillä on mieletön yhetys
ja miten hän haluaa nähdä mut vielä
ja ei todellakaan kavereina.
Mulla oli ihan kiva ilta. Hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa.
Aluks mietin, että onko se itsekästä mennä treffeille, jos ei alunperin ole niin kiinnostunut ihmisestä. Päädyin siihen, että aina kannattaa mennä. Ei me voida tietää mitä tapahtuu ellei oteta selvää.
Mutta rehellinen pitää olla, pitää nähdä ja sanoa suoraan miten asiat on.
Joten hyvät naiset, olkaa rehellisiä. Se pelastaa meidät loppujen lopuks monelta surulta.
Sen takia en halua päästää irti Hymystä.
Odotan jos on tarvis, mutta mun täytyy myötää ittelleni että se mies on jotenkin spessu.
Ja toivottavasti myös sen arvonen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti