Sinulle Potter,
Me tavattiin viikko sitten. Olin humalassa ja tanssin kukkulan päällä kylmääni pois. Tulit siihen märällä tukalla ja katselit tassiani hetken. Oli kai siellä muitakin, mutta nyt muistellessani en niiden kasvoja erota. Kerroit tulleesi saunasta ja porealtaalta leirintäalueen toiselta puolelta. Minua alkoi naurattaa ajatus lämpimästä ja jalkani alkoivat juosta siihen suuntaan. Sinä seurasit minua ensin katseellasi, sitten otit jalat alle ja otit minut kiinni. Kävelimme yhdessä ja huomasin sinut ensimmäisen kerran, luulin että halusit vain ystävän.
Riisuin kaikki vaatteeni joen varrella ja pulahdin porelataaseen niin nopeasti kuin pystyin. Tulit perässä. Muistan katselleeni silmiäsi, jotka olivat niin nuoret ja iloiset. Kurkotin jaloillani altaan toiseen päähän ja ennätit ottaa ne kiinni. Kosketit minua niin hellästi, mutta en vieläkään tajunnut miksi.
Kun olimme saaneet tarpeeksi lämpöä aamutunneille, puimme vaatteet päälle ja istuimme joen piantareelle katselemaan auringon nousua. Nyt huomasin, että et vain halunnut olla ystäväni, halusit enemmän. Voi, nyt mietin kuinka sokeas silloin olinkaan. Miten pystyin olla näkemättä noin kauniin mielen?
Muistako oliko siellä muita? Minä en niitä vieläkään nähnyt, vaan halusin tietää lisää mitä siellä sinun silmiesi takana kiilsi. Otin siis kädestäsi ja sanoin, että nyt mennään katsomaan miten päästään joen toiselle puolelle! Kuljimme ensin hetken ja kun emme löytäneet ylityskohtaa jatkoimme vain matkaa.
Näit metsätien, joka johti pois kaikesta muusta. Nyt otit minua kädestä kiinni ja lähdit johdattamaan minua polkua pitkin.
Metsäpolun toisesta päästä päädyimme tielle, joka johdatti meidät suoraan laaksoon. Molemmilla puolilla peltoja kehysti vuoristo seinämät ja keskellä virtasi se meidän jokemme, nyt kuitenkin vain pienenä purona. Polun toisessa päässä häämötti pieni mökki jonka savupiipusta tuprutti aamuvalmisteluiden savu. Näit kauniin kukkulan ja päätimme kiivetä sinne ihmettelemään upeaa laaksoa, joka löysimme.
Sen päällä istuimme ja sinä katsoit minua vielä syvemmin. Se ilo siellä silmissäsi oli vahvistunut. Sinä olit niin kaunis! Puhuimme kaikesta. Elämästä, perheistä, suhteista, surusta ja rakkaudesta.
En muista kumpi meistä sen aloitti, mutta mielestäni se olit sinä joka minua ensimmäiseksi suuteli. Se vain sopi tähän kaikkeen täydellisesti. Suutelimme hetken ja yhtäkkiä sinä erotit huulesi minusta ja se ilo sieltä silmistä oli kadonnut.
Näytit järkyttyneeltä ja kysin mikä oli hätänä. Kerroit, että sinusta välittää joku toinen. Tai että on välittänyt jo yli vuoden... Se tyttö nukkui juuri sillä hetkellä leirintäalueen teltassa tietämättä, että olin suudellut hänen poikaystäväänsä. Kysyin sinulta miksi suutelit? Ja kerroit, että et voinut muutakaan.
Vielä kului pari päivää, kun olimme yhdessä siellä kaukana, musiikin, alkoholin, huumeiden ja festarikansan parissa. Näimme välillä ja hymyilimme toisillemme. Pariin kertaan karkasimme, jonnekkin kauas niin ettei kukaan nähnyt. Kerran pellon raunaan ja toisen kerran pienelle rannalle pusikoiden taakse. Ja me nauroimme, pidimme käsistä ja suutelimme. Se oli niin salaista ja jännittäväää.Välitin ja niin välitit sinäkin siitä toisesta, mutta oli vain niin vaikea olla erosta sinusta.
Kun viikonloppu oli ohi, sain vielä viimeisen suudelman ja sitten jouduikin lähtemään. Sanottiin vain toisillemme, että nähdään joskus. Nyt täytyy tunnustaa, että minua pelotti hieman, etten enään koskaan tulisi sinua näkemään.
Matkustin kotiin ja nukuin pari päivää. Lisäsin sinut fb:ssä ystäväksi ja et vastannut heti kutsuuni. Sydämeni oli pakahtua. Missä olit? Miksi et vastannut?
Viimein sain vastauksen ja laitoit minulle viestiä. Keskustelimme koko päivän. Taas aika kului kanssasi niin nopeasti, etten sitä huomannut. Kysyit teenkö jotain illalla. En. No voinko tulla käymään? Sanoin, että tietysti voit, mutta ihmettelin suuresti, koska asut kolmen tunnin junamatkan päästä minusta! Sanoit että käyt vain suihkussa ja olet täällä kolmen tunnin päästä. Sydämeni suli sponttaanisuudestasi. Se on mielestäni ehkä yksi seksikkäimpiä piirteitä sinussa.
Tulit tänne ja lähdimme vain kävelemään ympäri kaupunkia. Taas päädyimme joen rantaan. Siellä joimme viiniä ja potkimme lihapullia veteen. Sinä oli tuonut minulle kitaran. En voinut aluksi uskoa sitä, mutta niin vain toit. Ensimmäisen kitarasi mitä olet koskaan omistanut. Halusit antaa sen jollekkin joka osaa antaa sille rakkautta. Minä lupaan tehdä parhaani.
Tulin makuuhuoneeseeni ja sait minut tuntemaan kuin olisin taas neitsyt. Olit niin hellä ja sinä oikeasti välitit.
Siitä yhdestä illasta tulikin pian kaksi ja puoli päivää, jonka aikana kävelimme, rakastelimme ja olimme omassa pienessä maailmassamme.
Nyt olet poissa ja olet siellä sinun oikeassa maailmassasi. Tiedän että sinulla on nyt rankkaa. Erosit juuri tyttöystävästäsi heti saavuttuasi kotiin täältä. Pääsi on varmasti nyt todella seikaisin, mutta niin on minunkin. Haluaisin lähettää sinulle jonkin viestin koko ajan, mutta minulla on sellainen tunne että se vain sekottaisi päätäsi enemmän. Eroaminen on hirveää ja siksi haluan antaa sinulle tilaa, ja voin vain toivoa että voit hyvin. Minulla on sinua ikävä ja ajattelen sinua paljon. Tämä kirje ei ikinä sinua tavoita, mutta toivon ja uskon että tulevaisuudessa kirjoitan kirjeen, jonka sinäkin voit ymmärtää.
Kiitos että tapasin sinut siellä laaksossa, kukkuloiden välissä
ja toivon että tuo seikkailumme ei ollut viimeinen.
Nähdään pian!
xxx
Puss
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti