Heräät vapaapäivänä myöhään, makaat sängyssä katsellen taivaalle. Keho tuntuu raskaalta ja on mahdotonta nousta ylös. Haluat ottaa kylvyn laventelissa, tuoksua siltä koko loppuelämäsi, vaipua ammeen pohjaan ja toivoa että vesi pysyisi lämpimänä piteempään. Haluat olla iloinen, kauneutta loistava ja hauska. Kaikki tuntuu elämää suuremmalta. Haluat olla yksin, mutta samaan aikaan kymmenien ihmiset seurassa.
Olen sinkku ja tämä tunne tuntuu välillä murskaavalta. Ei ole ketää jolle voisi soittaa ja itkeä unehdettuaan ostaa appelssiinimehua, huonoa tuuria bingossa tai koirankakkaa kengässä.
Silloin tunnen olevani niin yksin.
Samalla tiedän ympärilläni olevan runsain määrin rakastavia ystäviä. Vällillä se vain ei riitä. Välillä ei vain auta lause; "kyllä sä vielä sen löydät..."
Onneksi seuraavana päivänä uskon taas optimismin voimaan, uskon että siellä se joku mua odottelee. Vajoan ammeen pohjaan ja hymyilen elämälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti